Vahvista vai venytä? Syyt kehon kireyden ja jäykkyyden tuntemusten taustalla voivat olla moninaiset. Kuulutko siihen porukkaan, joka tuntee ahkerasta venyttelystä huolimatta olon rautakangeksi? Tai ajatteletko, että olisit notkea, jos muistaisit venytellä? Lonkankoukistajakin tuntuu vuodesta toiseen vain piruilevan kireydellään. Pysyhän matkassa, voit saada oivalluksen!

Jäykkyys ei poistu staattisilla venytyksillä

Meihin ihmisiin on iskostettu hyvin syvälle ajatus siitä, että jäykkyys poistuu venyttelemällä. Kun niska tuntuu jäykältä tai takareisi tiukalta, tulee meille luontainenkin tarve venytellä. Sukelletaanpa hieman fysiologian ja anatomian ihmeelliseen maailmaan, jotta ymmärtäisimme aihetta paremmin.

Pitkäkestoisilla, staattisilla venytyksillä tarkoitetaan yli 30 sekuntia kestävää, tietyssä asennossa suoritettavaa venytystä, jolla kautta aikain on pyritty lisäämään lihaksen lepopituutta. Oletuksena ja hartaana toiveena tietysti liikkuvuuden lisääntyminen sekä kireyden tunteen häviäminen.

No mikä on sitten tuo lepopituus? Jokaisella lihaksella on oma lähtö- ja kiinnityskohtansa kehossa, joiden välissä lihas kulkee. Lepopituudella tarkoitetaan lihaksen pituutta silloin, kun lihasta ei jännittämällä pyritä lyhentämään.

Esimerkkinä hauis, joka on lepopituudessaan kyynärpään ollessa suorana ja lyhentyneenä, kun koukistamme kyynärpäätä. Jos hauiksen lepopituus on lyhentynyt syystä tahi toisesta niin, että kyynärpää ei ojennu täysin, voidaan staattisella venyttelyllä ajatella olevan lepopituutta palauttava vaikutus.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pelkällä, edes säännölliselläkään, staattisella venyttelyllä ei saada pysyvää pituuden muutosta aikaan lihaksissa.

Miten heikko lihas aiheuttaa kireyden tunteen kehossa?

Kun lihas ei jaksa tuottaa riittävästi voimaa, eli on heikko, se usein kompensoi tuota voiman puutosta jännittymällä, joka johtaa tunteeseen lihaksen kireydestä. Tässä tapauksessa voimme venytellä taivaan porteille saakka, eikä tilanne siitä muuksi muutu ellemme ala vahvistamaan lihasta. Joko lamppu syttyi? Kenties piruilevasta lonkankoukistajasta kärsivällä? Ratkaisu jumeihin löytyy useimmilla kuntosalilta ja lihaskuntoharjoitteista.

Dynaamisella venyttelyllä ja liikkuvuusliikkeillä helpotusta

Entäpä sitten dynaaminen venyttely? No omasta ja tutkijoidenkin mielestä se on staattista venyttelyä parempi vaihtoehto. Dynaaminen venytys tapahtuu liikkeen aikana ja tuo liike voi matkia esimerkiksi jotakin arjessa tai urheilusuorituksessa vaadittavaa liikettä. Liikkeen aikana tapahtuvassa venytyksessä lihaksen vastustelu venytystä vastaan jää lievemmäksi. Dynaamisella venytyksellä saadaan usein aikaan myös sykkeen nousua, joka taas edesauttaa verenvirtausta lihakseen, parantaen sen hapen ja ravinteiden saantia. Dynaamisia venytyksiä voidaan käyttää siksi myös alkulämmittelyssä ennen urheilusuoritusta.

Faskiat eli sidekudoskalvot huomioon

Mutta hei, sitten on vielä faskiat! Hyvin usein syytämme yksin lihasparkaa jäykkyyden tuntemuksista mutta unohdamme tyystin faskioiden merkityksen liikkuvuudessa.

Faskiat ovat sidekudoskalvoja, jotka ympäröivät ja yhdistävät lihaksia sekä lihasryhmiä, luita, sisäelimiä, hermoja ja verisuonia. Niiden avulla kehomme pysyy käytännössä kasassa. Faskiat ovat tiuhaan hermotettua kudosta. Faskioiden välissä on nestettä, joiden tarkoitus on toimia voiteluaineena faskiakerrosten välillä ja säilyttää ne liikkuvina. Faskiat on siis luotu liikkumaan eivätkä ne tykkää pitkistä paikallaan olemisista. Ne eivät pidä myöskään kuivumisesta eivätkä liioin liiallisesta stressistä. Jos näin pääsee käymään, faskioiden välille saattaa syntyä kiinnikkeitä ja ne kiristyvät lihasten ympärillä, jolloin jäykkyyden tunteen lisäksi ne voivat aiheuttaa varsin kivuliaita kohtia kehossa.

Jos teet hermoja raastavaa istumatyötä, kittaat työpäivän aikana kuppitolkulla kahvia mutta unohdat veden sekä elektrolyytit ja jatkat iltasella kotona istumista tv:n ääressä…onneksi olkoon, olet voittanut faskialotossa!

Kireyksistä eroon hybridimallilla

Mitä kireyksiin tulee, ei ole yhtä oikeaa tapaa päästä niistä eroon. Usein hybridimalli toimii tässäkin parhaiten. Pahasti et voi mennä vikaan vahvistamalla lihaksiasi ja tekemällä monipuolisesti liikkuvuusharjoituksia, esimerkiksi joogaa ja pilatesta.

Pelkällä pitkäkestoisella venyttämisellä hakkaat todennäköisesti päätäsi seinään, jos tavoitteesi on päästä jumeista eroon ja lisätä liikkuvuutta.

Ja hei, ei ole häpeä hakea ammattilaiselta apua, jos olet epävarma siitä, mikä toimisi juuri sinulla! Sitä varten täällä kuulkaas ollaan!

Letkeää olotilaa sinulle toivottelee fyssari Katja